Helppoa suolaista kahvipöytään: Voileipäpiirakka

Parhaat ideat ovat yleensä joko varastettuja tai lainattuja. Niin tämäkin. Kinuskikissan sivuilta oli vaimo bongannut voileipäpiirakan ja ehdotti jotta taannoisten syntymäpäivien ennakkovieraille voisi olla sopivan helppotöinen hän. No niin olikin, ja erinomaisen toimiva konsepti jota on helppo muokata oman maun mukaan.

Murhamuffinit

Tai vuokaleivokset, kuppikakut (yök), cupcaket, mitä ovatkaan...

Heti kättelyssä, ekana varsinaisena pöperöpäivityksenä, vedetään verisuonet tukkoon näillä tuhdeilla ja ah-niin-ihanilla pikku kaloripommeilla. Kaakaokakku, maapähkinävoimousse ja suklaakuorrutus kun yhdistetään, ei lähipiirin alkuvuoden laihiksista jää kuin hyllyvät rauniot jäljelle.

Reseptin bongasin aikoja sitten Not So Humble Pie -blogista, mutta vasta näitä kemuja varten sain aikaiseksi tehdä. Tai ainakin yrittää. Kutsumanimen sovelsin tuon alkuperäisen ajatusta mukailevaksi, alkusoinnusta bonuspisteet. Ja kyllä, tiedän että muffin ja cupcake ovat kaksi eri asiaa, mutta nykyään olennaisin ero ainakin minun silmissäni näyttää olevan leivonnaisen koko ja/tai muoto, joten joudutte nyt sietämään.

Otetaan tähän väliin ohjetta ja ihmetellään sitten vähän omaa yritystäni. Aivan kaikki nimittäin ei todellakaan mennyt kuten Strömsössä...

Päänavaus

Hello world!

Niinhän taisi aikoinaan Applen wanha uutuuskone ruudullensa kirjoittaa muinaisessa julkistamistilaisuudessa. Ihan niin merkittäviä tapahtumia en tässä käsittele, kunhan ensi alkuun esittäydyn: olen Antti, neljättä vuosikymmentä touhottava kolmen lapsen isä. Leivon ja kokkailen hyvin mielelläni kaikenlaista laidasta laitaan ja teemoja vailla aina kun työ- ja perhekiireiltä ehdin. Blogin aloittamisen ajatus on itänyt jo jonkin aikaa, mutta sirkkalehdille se taisi nousta vasta viime syksyn mittaan. Ja nyt alkaa ensimmäiset nuput aueta, kenties. Käytetään nyt metafora loppuun asti kun on kerta aloitettu. Kuvapuoli hoituu ainakin toistaiseksi Canonin pokkarilla ja kännyköillä, joten kuvausteknistä hifistelyä on turha täältä hakea.

Viimeisimmät tekeleet on väkerrettiin vaimon kanssa viime viikonloppuna vietetyille kuopuksemme 2-vuotissynttäreille:

 Vadelmalla marmoroitu juustokakku, perustäyskäri (ensimmäinen kertani niin kakun kuin sokerimassankin kanssa), murhamuffinsit (vaikka cupcakeja ovatkin), lohikupoli (Kinuskikissan kirjasta), tomaatti-vuohenjuustopiiras sekä kolmioleipiä. Nämä viimeiset tehtiin lauantaisille lastenkutsuille nirsouskohtausten varalta, että saavat muksut edes jotain vähän vähemmän sokerista sisäänsä; täytteinä leivissä oli hyvin miedosti chilinen tonnikalamajoneesi sekä palvikinkku-remoulade.

Tarkoitus olisi lähipäivinä vähän tarkemmin paneutua ainakin muutamiin yllä esiteltyihin leipomuksiin. Katsotaan sitten miten lähtee kirjoittelu ja päivittely luistamaan.