Heti kättelyssä, ekana varsinaisena pöperöpäivityksenä, vedetään verisuonet tukkoon näillä tuhdeilla ja ah-niin-ihanilla pikku kaloripommeilla. Kaakaokakku, maapähkinävoimousse ja suklaakuorrutus kun yhdistetään, ei lähipiirin alkuvuoden laihiksista jää kuin hyllyvät rauniot jäljelle.
Reseptin bongasin aikoja sitten Not So Humble Pie -blogista, mutta vasta näitä kemuja varten sain aikaiseksi tehdä. Tai ainakin yrittää. Kutsumanimen sovelsin tuon alkuperäisen ajatusta mukailevaksi, alkusoinnusta bonuspisteet. Ja kyllä, tiedän että muffin ja cupcake ovat kaksi eri asiaa, mutta nykyään olennaisin ero ainakin minun silmissäni näyttää olevan leivonnaisen koko ja/tai muoto, joten joudutte nyt sietämään.
Otetaan tähän väliin ohjetta ja ihmetellään sitten vähän omaa yritystäni. Aivan kaikki nimittäin ei todellakaan mennyt kuten Strömsössä...
Paholaisen pikkumuffinit
Thomas Kellerin kirjasta Ad Hoc At Home
Taikinasta tulee 24 leivosta
- 188 g vehnäjauhoja
- 33 g tummaa, makeuttamatonta kaakaojauhetta
- 1 tl leivinjauhetta
- 1 tl ruokasoodaa
- 330 g sokeria
- 0,5 tl (sormi-)suolaa
- 2,35 dl (1 cup) piimää
- 2,35 dl (1 cup) ranskankermaa
- 3 isoa munaa, kevyesti vatkattuna
- 90 g suolatonta voita, sulatettuna
Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen ja laita paperivuoat muffini- tai kuppikakkupelteihin.
Siivilöi jauhot, kaakao, leivinjauhe, ruokasooda ja sokeri yleiskoneen kulhoon. Lisää suola ja kiinnitä lätkytin (paddle, eli ei koukku eikä vispilä vaan se kolmas työkalu) koneeseen.
Yhdistä toisessa kulhossa piimä ja ranskankerma, sekoita kunnes tasoittuu.
Kolmannessa kulhossa vatkataan munat ja voisula.
Sitten kone käyntiin maltillisella nopeudella (2-3 tienoo meidän Kenwoodilla, jossa asteikko 0-6) ja lisää vuorotellen piimäseosta ja muna-voi-seosta, noin kolmannes kerrallaan. Kaavi kulhon reunoja tarpeen mukaan, että kaikki menee varmasti tasaisesti sekaisin.
 |
| Vähän oli jo löysän näköistä tässä kohtaa |
 | ||||
| En sitten muistanut tuplavuokia... |
Tässä kohtaa meinasi pieni paniikki iskeä, mutta onneksi muistin äskettäin Lidlistä ostamani silikoniset sydänvuoat. Niihin sain siirrettyä noista valuneista valtaosan taikinasta ja paistettua syömäkelpoiseen kuosiin.
 |
| Tästäkö se "kuppikakku"-nimitys tuleekin? |
Murhaava maapähkinävoimousse
Tällä määrällä on jo hengenlähtö lähellä
- 5 dl kuohukermaa
- 0,5 dl kidesokeria
- 300 g tuorejuustoa (eikä sitten edes mietitä mitään kevytmömmöjä - itse käytin 250 g Lidlin mascarponea)
- 3 dl sileää maapähkinävoita
- 3 dl siivilöityä tomusokeria (laitoin 2 dl, oli riittävän makeaa)
Vatkaa kerma ja kidesokeri jäykäksi vaahdoksi yleiskoneessa. Siirrä kermavaahto toiseen kulhoon odottamaan, ei tarvitse tiskata koneen kulhoa välissä. Sitten koneeseen maapähkinävoi, tuorejuusto ja tomusokeri, vispilän tilalle lätkytin. Anna koneen lätkyttää keskinopeudella kunnes seos on tasaista. Alenna nopeutta reippaasti ja lisää kermavaahto, anna koneen käydä vain sen verran että seoksesta tulee tasaista. Ja on muuten hyvää...
Anna maapähkinävoimoussen tekeytyä jääkaapissa pari tuntia ennen käyttöä. Siihen mennessä muffinitkin ovat varmasti jäähtyneet riittävästi.
Täytä pursotuspussi moussella, iso pyöreä tylla siihen nokalle (8 mm Kaiser taisi olla minulla). Tähtää tylla keskelle leivosta ja pursota reilu mölli moussea, hieman reunojen sisäpuolelle on hyvä jäädä kuitenkin. Nosta pussia vähän ja pursota toinen, pienempi mölli ison päälle. On terminologia sentään hallussa, jos ei muuta.
Kun kaikki muffinit on kuorrutettu, laita ne tasaiselle pellille (laitoin kyllä jo ennen kuorruttelua) ja nosta pakkaseen ainakin puoleksi tunniksi, kunnes mousse on suurin piirtein jämäkkää. Sillä välin ehtii sopivasti valmistella sen toisen kuorrutteen.
 |
| Pursotukset vähän niin ja näin, osin kiitos 3- ja 5-v. apukokkien. |
Suklaakuorrutus
- 650 g suklaata (alkup. 4 cups; nettilähteiden mukaan 1 cup painaa n. 175 g eli 700 g yhteensä, mutta tämän verran löytyi valmiiksi kaapista. Jäi reilusti ylikin vielä.)
- 0,75 dl rypsi- tai rapsiöljyä (varmasti mikä tahansa neutraali öljy käy)
- 0,5 dl rouhittuja suolapähkinöitä, jos huvittaa
Laita suklaa ja öljy kulhoon ja sulattele. Mikrokin toimii hyvin, mutta itse olen tykästynyt vesihauteeseen. Siirrä sula suklaa riittävän syvään astiaan (minä käytin isoa kahvimukia) että muffinin koko kuorrute mahtuu. Sitten päästäänkin itse asiaan!
Dippaa kuorrutettu muffini suklaaseen hitaasti taikinaa myöten, mutta vältä kuorruttamasta paperia. On mälsää riipiä vuoanriekaleita suklaan sisältä sitten syödessä. Jääkylmät muffinit jähmettävät suklaan hetkessä niin ettei valumista juuri tarvitse huolehtia enää pystyyn käännettynä, mutta valmiit muffinit kannattaa vielä siirtää kylmään että suklaa asettuu kunnolla. Etenkin jos dippailit hitaammin paksun suklaakuoren toivossa. Jos haluat pähkinärouhetta muffinien päälle, se laitetaan välittömästi sitä mukaa kun valmiit suklaakylvystä nousevat.
Nosta esille hyvissä ajoin, maku on parhaimmillaan huoneenlämpöisenä. Säilyvät tarvittaessa muutaman päivän jääkaapissa, mikäli ei tule ajoissa syötyä...
Valmiista ei ehditty nyt kunnon kuvaa ottamaankaan, mutta kyllä ne kaikki kemuissa menivät...
Sinänsä tuo taikinan ohjekin on varmasti ihan hyvä, mutta kyllä tuossa pientä vaikeutta aiheutti se ettei noita rasvoja ja nesteitä oltu testattu samaan mitta-asteikkoon kuin kuivia. 200 g ranskankerma vaikutti olevan vähän alle tuon 2,35 dl:n, joten lorautin vähän lisää piimää, minkä uskoisin olevan syy taikinan liialliseen märkyyteen. Paistovaikeuksiin saattaa liittyä myös väsynyt uunimme, epäilen että siitä saattaa olla alavastus pikkuhiljaa entinen, kun jotakuinkin kaikki tuntuu palavan pinnasta ja jäävän pohjalta raa'aksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti