Taas
ollaan enempi-vähempi perusasioiden ja klassikoiden äärellä. Jos syöjiä
on tulossa vähän enemmänkin, kannattaa nämä lyödä tarjolle yhdessä,
mutta toimivat toki hyvin itsekseenkin. Tälä kertaa tekosyy oli pojan synttäreitä jälkikäteen juhlimaan tullut tuttavaperhe.
Caesar-salaatin jujuhan on kastikkeessa, johon joidenkin mielestä ei anjovis kuulu, toisten mielestä taas kuuluu. Ja toiset tekevät kastikkeen aiolin pohjalta, toiset "puhtaan" majoneesin. Itse olen tykästynyt The Family Meal-kirjassa esiteltyyn versioon, joka myös sitä pahamaineista anjovista sisältää. Olen tehnyt samaa reseptiä myös ilman anjovista kerran kun oli kala-allergikko syömässä, ja hyvää se oli niinkin, mutta joku hankalasti määriteltävä syvyys paletista uupui.
Caesar-kastike (6 hengen salaatille)
- 1,5 valkosipulin kynttä
- 6 anjovisfilettä (oliiviöljyssä, ei missään mausteliemessä)
- 2 keltuaista
- 2 rkl sherryetikkaa (olen korvannut siiderietikalla saatavuussyistä)
- 200 ml auringonkukkaöljyä
- 40 g parmesaania hienona raasteena
Kirjassa salaatti on alkuruoka ja koostuu vain romainesalaatista, krutongeista ja kastikkeesta. Meillä mentiin lähemmäs tavanomaista ruokaisaa lounassalaattia, joten salaatin lisäksi seassa oli kurkkua, kirsikkatomaatteja ja broilersuikaleita. Ja ne krutongit.
Apukokeista pienin innoissaan |
Kilo sipulia menee lopulta yllättävän pieneen tilaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti